Illalla maistelin hieman juhlaruokaa joka oli niinkin erikoista kuin raparperilohta. Kermakastikkeisen lohen kanssa oli tarjolla basmatiriisiä ja raastettua parmesaniakin löysin jostain annokseni kruunuksi.

Puolilta öin sain valmiiksi nopean ja perinteikkään wokin jossa oli paistettua sipulia, paprikaa, porkkanaa ja possunsuikaleita. Mukana oli myös murskattu nuudelimöykky ja wokkivihannneksia sekä tietysti vettä nuudeleiden leikkikaveriksi. Maustoin mätön jalopeñolla, cayennella ja sweet chilillä.

Pakastetut wokkivihannekset ovat toisaalta aika vaikeita, sillä siinä missä minimaissi ei edes sula alkavat sokeriherneet ja parsakaalit menettää ratkaisevasti ominaisuuksiaan. Yleensä olen ratkaissut ongelman erottelemalla vihreät osat lautaselle jäisinä jolloin ne sulavat kuuman ruuan alla. Tänään ei kuitenkaan viitsinyt vaan söin minimaissit kylminä, vaikka yritinkin niitä hautoa lautasen pohjalla mahdollisimman pitkään.