Sipulia, porkkanaa, paistettu hirviölinnun koipi pakastimesta, paistolientä, nuudeleita ja chilikastiketta. Aikuisten oikeasti! Kyllähän se oli oikeasti hyvää, mutta olen syönyt sitä joskus ennenkin. Mielikuvituksen puuttuminen aiheuttaa nuudelien syöntiä. Käytännössä minulla on aina porkkanaa ja sipulia eikä mitään muita kasviksia. Kyllähän niistä wokki syntyy, mutta millä hinnalla! -Siis henkisesti.

Nyt pitäisi keksiä mitä oikeasti syön tänään, sillä olen syönyt vain tyhmien, tylsien ja mielikuvituksettomien ihmisten ruokia tänään. Oikeastaan koko vuosi on mennyt tyhmäillessä. Aloitin tämän blogin, jotta näkisin nerouteni hedelmien jäävän elämään myös syömisen jälkeen, mutta nyt tämä näyttää vain surulliselta. Ainoastaan pakastimesta löytyneet kastikkeet ovat olleet sitä runollista namineroutta, mitä itseltäni kuvittelen odottavani. Kämppiksetkään eivät ole tänä vuonna kohteliaan valheellisilla kehuillaan nostaneet itsetuntoani johtuen ehkä siitä, ettei niitä ole juuri näkynyt.

Näin viime yönä unta, että löysin haarukkani. Alan vakuuttua, että se on piilossa esim. kirjahyllyssä tai sängyn alla.